Aapo Kalatupa 85 m.

Pyydysten lukumäärän rajoitukset eri vesistöissä

Kala-Kallen oppaat · Lukuaika n. 8 min

Tiivistelmä: Pyydysten rajat vaihtelevat merkittävästi vesistön, kalastusoikeuden ja vuodenajan mukaan. Tässä oppaassa selvitämme, kuinka monta verkkoa, katiskaa tai muuta pyydystä saat laskea laillisesti Suomen järviin ja jokiin — ja mitä maksut sekä kuntakohtaiset säännöt vaikuttavat asiaan.

Kalastus on monelle suomalaiselle mieluisaa vapaa-ajan tekemistä, mutta pyydyskalastus tuo mukanaan myös velvollisuuksia. Kuinka monta verkkoa tai katiskaa saa laskea yhtä aikaa? Tähän vastaukseen vaikuttavat kalastuslaki, vesialueen omistajan säännöt, erämaksut ja paikalliskohtaiset rajoitukset. Kala-Kallessa olemme yli 30 vuoden kokemuksella neuvoneet mikkelijäläisiä ja muualta saapuvia kalastajia laillisen kalastuksen käytännöissä — tutustutaan tärkeimpiin rajoituksiin yhdessä.

Huomaa, että tässä oppaassa käydään läpi yleiset periaatteet ja tärkeimmät lainsäädäntökehykset. Yksittäiset vesistöt voivat soveltaa tarkempia rajoituksia, joten tarkista aina kohdevesistösi paikalliset säännöt ennen pyydysten laskua.

Mitä laki sanoo pyydysten lukumäärän rajoituksista?

Suomessa kalastusta säätelee kalastuslaki (379/2015) ja sen nojalla annetut asetukset. Laki itsessään ei yleisesti rajaa tiettyä lukumäärää pyydyksille — sen sijaan rajoitukset tulevat kolmesta eri lähteestä:

  • Maa- ja metsätalousministeriön asetukset — esimerkiksi solmuvälirajoitukset ja kiellot tietyille kalalajeille
  • Vesialueen omistajan tai osakaskunnan säännöt — osakaskunta voi rajoittaa pyydysten määrää kalastusluvan ehdoissa
  • Alueelliset erityismääräykset — ELY-keskus voi antaa vesistökohtaisia rajoituksia, esimerkiksi Saimaan norppien suojaamiseksi

Valtakunnallinen pääperiaate on, että kalastusoikeuden haltija (eli se, jolla on voimassa oleva lupa ao. vesialueelle) voi käyttää pyydyksiä luvan ehtojen mukaisesti. Ilman lupaa tai ylittämällä luvan salliman pyydysmäärän toimii laittomasti.

Kalastonhoitomaksu ja sen merkitys pyydysten käytölle

Jokaisen 18–64-vuotiaan kalastajan tulee maksaa valtion kalastonhoitomaksu kalastusta harjoittaessaan Suomessa. Maksu oikeuttaa onkimiseen, pilkkimiseen ja yhden vapauksen viehekalastukseen kaikkialla Suomessa. Pyydyskalastus — eli verkot, katiskat, pitkäsiimat ja rysät — ei kuulu tähän peruso ikeuteen.

Pyydyskalastukseen tarvitaan erillinen lupa vesialueen omistajalta tai osakaskunnalta. Useimmissa järvissä tämä tarkoittaa, että otat yhteyttä kyseisen vesistön osakaskuntaan ja hankit pyydysluvan, jossa määritellään sallittu pyydysmäärä ja -tyyppi.

Kalastonhoitomaksun tasot 2025

MaksutyyppiHintaKattaa
Vuosimaksun. 65 €Onki, pilkki, 1 viehevapa koko Suomessa
Viikkomaksun. 21 €Sama oikeus 7 vrk
Vuorokausimaksun. 8 €Sama oikeus 24 h

Pyydyskalastuksen lupahinnat vaihtelevat osakaskunnittain — yleensä 5–30 euroa pyydysvuorokaudelta tai kausimaksu 20–80 euroa.

Suosittuja tuotteita Kala-Kallelta

Olemme valinneet alle muutaman ostetuimman mallin. Klikkaamalla pääset suoraan tuotteen sivulle.

Tarkista myös voimassa olevat tarjoukset!
Katso tarjoukset ›

Pyydysten rajat — kuinka monta verkkoa saa laskea?

Tähän ei ole yhtä vastausta, koska rajoitukset vaihtelevat vesistön ja luvan mukaan. Tyypilliset esimerkit:

  • Pienet järvet (alle 50 ha) — osakaskunta voi rajoittaa yksittäisen kalastajan verkkomäärän 2–5 verkkoon
  • Suuret järvet (Saimaa, Päijänne, Pielinen) — lupaehdot sallivat usein enemmän, mutta norppavyöhykkeillä on erikoisrajoituksia
  • Joet ja kosket — usein tiukemmat rajoitukset, koska kalaväylän tukkiminen on kielletty; verkon saa ulottaa enintään puoleen joen leveydestä
  • Rannikko ja saaristo — Suomen riistakeskuksen ja ELY-keskuksen erityismääräykset, esimerkiksi rajaetäisyydet venereiteistä

Käytännön nyrkkisääntö: ota selvää ennen kuin lasket. Pyydysluvan myöntäjä ilmoittaa sallitun pyydysmäärän lupaehdoissa.

Kuntakohtaiset ja vesistökohtaiset erityissäännöt

Kalastuslain lisäksi monissa vesistöissä on voimassa osakaskunnan tai kunnan omia sääntöjä. Nämä voivat rajoittaa tai laajentaa yleistä lainsäädäntöä:

Saimaan norppa-alue

Saimaannorpan suojelun vuoksi verkkokalastus on kielletty tai rajoitettu tietyillä alueilla Saimaan vesistössä 15.4.–31.7. välisenä aikana. Kiintoverkot ovat pääosin kiellettyjä norpan kuuttimisalueilla. Tarkemmat koordinaatit ja rajoitukset julkaisee Metsähallitus vuosittain.

Lohi- ja taimensäännökset joissa

Lohijoilla, kuten Torniojoella ja Simojoella, on tarkat rajoitukset sekä pyydystyypeille että -määrille. Esimerkiksi Torniojoella vaeltavan lohen kalastus on sallittu vain tiettyinä aikoina ja tietyillä välineillä.

Lintuvesistöt ja Natura-alueet

Osassa Natura 2000 -alueita kalastus on rajoitettu tai kielletty kokonaan tiettyinä vuodenaikoina. Tarkista aina Metsähallituksen tai ELY-keskuksen ajankohtaiset rajoitukset ennen reissuasi.

Selaa Kala-Kallen verkkokalastustuotteita »

Pyydysten merkintävelvollisuus ja rekisteröinti

Kalastuslain mukaan jokainen veteen laskettu pyydys on merkittävä asianmukaisesti. Merkinnöistä tulee käydä ilmi:

  • Kalastajan nimi
  • Yhteystiedot (puhelinnumero tai osoite)
  • Pyydyksen laskupäivä (suositeltava, ei aina pakollinen)

Merkintä tehdään yleensä pinnassa olevaan koho- tai viiri-lippuun. Merkitön pyydys voidaan ottaa viranomaisten toimesta pois vedestä ja kalastajalle voi seurata rangaistus. Tarkempia merkintäohjeita löydät vesistön osakaskunnan lupaehdoista.

Pyydysten rajat vs. vapakalastajan oikeudet — vertailu

On hyvä ymmärtää, miten pyydyskalastajan oikeudet eroavat vapakalastajan oikeuksista. Alla tiivistys:

KalastusmuotoTarvittava lupaPyydysmäärä
Onki / pilkkiKalastonhoitomaksuRajoittamaton (1 onki kerrallaan)
Viehekalastus (1 viehe)Kalastonhoitomaksu + viehelupa alueelle1 vapa / viehe
VerkkokalastusKalastonhoitomaksu + osakaskunnan pyydyslupaLuvan mukainen määrä
KatiskaKalastonhoitomaksu + osakaskunnan lupaLuvan mukainen määrä
Pitkäsiima / rysäKalastonhoitomaksu + osakaskunnan lupaLuvan mukainen määrä

Huomaa, että katiskallakin voi olla rajoituksia — esimerkiksi joissa ja kalojen kutuaikoina on tiukennettuja sääntöjä, vaikka katiskakalastus onkin vapaampaa kuin verkkokalastus.

Käytännön vinkit lailliseen pyydyskalastukseen

Yli 30 vuoden kokemuksella Kala-Kallessa olemme huomanneet, että suurin osa ongelmista syntyy tietämättömyydestä — ei tahallisesta rikkomisesta. Nämä käytännön vinkit auttavat sinua pysymään sääntöjen rajoissa:

  • Hanki lupa aina ensin — ota yhteyttä vesistön osakaskuntaan tai käytä verkkopalveluja kuten Eräkortti.fi tai LUPAHAKUPALVELU.fi
  • Kirjoita lupaehdot ylös — erityisesti sallittu pyydysmäärä, pyydystyyppi ja kausi-/aluerajoitukset
  • Merkitse jokainen pyydys — nimen ja puhelinnumeron lisäksi laskupäivä on käytännöllinen lisä
  • Koenta riittävän usein — kalastuslaki edellyttää pyydysten koentaa säännöllisesti, tyypillisesti 1–3 vrk välein
  • Tarkista sesonkirajoitukset — verkkorajoitukset voivat tiukentua kutuaikoina ja norpan poikimisaikana
  • Varo kalojen kalaväyliä — joissa pyydys ei saa sulkea koko virtausta; nyrkkisääntö on max. puolet joen leveydestä

Mikkelin Kala-Kallen myymälässämme voit aina tulla kysymään neuvoa — autamme mielellämme löytämään oikean luvan oikeaan vesistöön. Meillä on myös laaja valikoima merkintälippuja ja -tarvikkeita pyydystesi asianmukaista merkitsemistä varten.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka monta verkkoa saan laskea yhtä aikaa?

Verkkomäärä riippuu lupaehdoista — kalastuslaki ei anna yhtä yleistä numeroa. Useimmissa vesistöissä osakaskunnan lupa määrittelee sallitun verkkomäärän, joka vaihtelee 2–10 verkkoon kalastajan ja vesistön koon mukaan. Tarkista aina oman vesistösi lupaehdot ennen verkon laskua.

Voiko katiskaa laskea ilman erillislupaa?

Ei yleensä. Katiskakalastus vaatii vesialueen omistajan tai osakaskunnan luvan, vaikka kalastonhoitomaksu onkin maksettuna. Joissain kohteissa katiskalupa sisältyy yleislupaan, mutta tämä vaihtelee alueittain.

Mitä tapahtuu, jos lasken verkon ilman lupaa tai yli sallitun määrän?

Laiton pyydyskalastus on kalastuslain rikkomista, josta voi seurata sakkorangaistus. Myös pyydykset voidaan takavarikoida. Lisäksi vesialueen osakaskunta voi kieltää kyseiseltä henkilöltä luvan myöntämisen jatkossa.

Mistä löydän oman vesistöni pyydyssäännöt?

Paras tapa on ottaa yhteyttä suoraan vesistön osakaskuntaan. Osakaskuntatiedot löydät usein kalastuslupaa myyviltä verkkosivustoilta (Eräkortti.fi, Ikalueet.fi) tai kunnan kalastusviranomaisen kautta. ELY-keskuksen sivustolta löytyvät myös alueen erityismääräykset.

Yhteenveto — pyydysten rajat vaihtelevat, lupa on aina avain

Pyydysten lukumäärän rajoitukset eri vesistöissä perustuvat kalastuslakiin, osakaskuntien lupasääntöihin ja aluekohtaisiin erityismääräyksiin. Yhteistä kaikille on se, että pyydyskalastukseen tarvitaan aina lupa — pelkkä kalastonhoitomaksu ei riitä. Hanki lupa ennen kuin lasket verkkoja tai katiskoja, merkitse pyydyksesi asianmukaisesti ja koenna ne säännöllisesti.

Kala-Kallessa Mikkelissä autamme sekä välineiden valinnassa että neuvomme mielellämme oikean luvan hankinnassa. Yli 30 vuoden kokemus takaa asiantuntevan palvelun niin harrastajalle kuin ammattikalastajallekin. Kireitä siimoja!

Tutustu valikoimaan Kala-Kallella »