Neljä vapaa veneen perässä samassa linjassa tarkoittaa neljä viehettä samalla kaistalla. Juuri tämän ongelman plaanari ratkaisee: se vetää siiman sivuun veneen kulkulinjasta, ja vieheet leviävät sinne, missä kala ei ole juuri kuullut moottoria. Pikkuplaanari tekee saman kuin iso plaanari mutta pienemmässä mitassa — eikä se vaadi plaanarilautaa, erillistä tankoa tai veneen kannen täyttävää kalustoa.
Tässä oppaassa käydään läpi, mitä plaanari tekee, mihin kokoluokkaan pikkuplaanari asettuu, miten JARPPA pikkuplaanari on rakennettu, miten laukaisin ja siima kiinnitetään oikein, ja miten pikkuplaanari otetaan käyttöön ensimmäisellä vedolla. Lopussa käsitellään käännökset ja kalan havaitseminen — ne kaksi asiaa, joissa aloittelija tekee eniten virheitä.
Mitä plaanari tekee ja miksi vetouistelussa tarvitaan leveyttä
Plaanari on levy, joka kiinnitetään siimaan ja joka veden virtauksen voimasta hakeutuu sivusuunnassa poispäin veneestä. Siiman jatke seuraa perässä, joten viehe kulkee veneen kulkulinjan ulkopuolella — tyypillisesti useita metrejä sivussa. Mitä leveämmälle vieheet saa levitettyä, sitä laajemman kaistan vene kattaa yhdellä ajolla.
Leveydelle on kaksi perustetta. Ensimmäinen on peittoalue: kahdella plaanarilla ja neljällä vavalla kattaa moninkertaisen kaistan verrattuna siihen, että kaikki vieheet kulkevat perässä samassa linjassa. Toinen ja usein tärkeämpi on veneen aiheuttama häiriö. Matalassa vedessä ja kirkkaalla kelillä kala väistää moottorin ääntä ja veneen varjoa, ja plaanarilla sivuun viety viehe tulee alueelle, jota vene ei ole juuri häirinnyt.
Plaanarin toinen hyöty on syvyyden hallinta. Koska siimaa menee plaanarin kautta sivulle, viehe kulkee pidemmän matkan samalla siimamäärällä ja asettuu eri syvyyteen kuin suoraan perässä vedettäessä. Tämä antaa mahdollisuuden pitää useampaa viehettä eri syvyydessä samaan aikaan ilman että jokaiselle tarvitaan oma painojärjestelmä — ja juuri tämä tekee plaanarista vetouistelun peruskalustoa eikä erikoisvälinettä.
Sivuttaisetäisyyden suuruusluokka riippuu siimamäärästä, vetonopeudesta ja plaanarin koosta, eikä sitä kannata arvata etukäteen — se mitataan ensimmäisellä vedolla silmämääräisesti veneen linjaan verrattuna. Olennaista on, että etäisyys on toistettavissa: kun kirjaat muistiin, kuinka paljon siimaa annoit ja millä nopeudella ajoit, saman levityksen saa seuraavalla kerralla ilman kokeilua. Juuri tämä toistettavuus erottaa suunnitellun vedon satunnaisesta.
Pikkuplaanari vai iso plaanari — mihin pikkuplaanari asettuu
Isot plaanarit ovat erillisiä lautoja, jotka vetävät oman siimansa ja joihin vavan siima kiinnitetään laukaisimella matkan päästä. Ne vaativat oman tangon tai kelan, ne vievät tilaa ja ne ovat merkittävä investointi. Pikkuplaanari on eri ratkaisu: se kiinnitetään suoraan vavan siimaan, se kulkee siimassa mukana ja se irrotetaan kalan tultua.
Kokoero näkyy suoraan painossa. JARPPA pikkuplaanari painaa valmistajan mukaan ainoastaan 150 grammaa. Tämä on olennainen luku, koska paino ratkaisee, kuinka paljon plaanari rasittaa vapaa ja kuinka selvästi se tuntuu kalan vastuksen seassa. Iso plaanarilauta ei tunnu vavassa lainkaan, koska se on erillisessä järjestelmässä; raskas pikkuplaanari tuntuu liikaa ja peittää pienen kalan.
Pikkuplaanarin käyttöalue on siksi selvä. Se sopii pieneen ja keskikokoiseen veneeseen, jossa ei ole plaanaritankoja, se sopii tilanteisiin joissa kalustoa halutaan vähän, ja se sopii niille, jotka vetävät kahta tai kolmea vapaa eivätkä kuutta. Valmistaja kuvaa JARPPAn vetokykyä huipuksi ja mainitsee, että sitä vedetään lisäpainojen, houkutuslevyjen tai kaksari-uistimien kanssa — eli se kantaa myös raskaampaa kuormaa kuin pelkän kevyen vieheen.
JARPPA pikkuplaanari: 150 grammaa ja 1 mm levyä
JARPPAn rakenteessa on kolme yksityiskohtaa, jotka valmistaja nostaa esiin ja jotka selittävät, miksi se toimii. Ensimmäinen on levyn paksuus: ainoastaan 1 millimetri. Ohut levy tuo valmistajan mukaan joustavuuden ja pehmeyden vedessä ollessaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että levy antaa periksi aallokossa sen sijaan että se pomppisi pinnalla — jäykkä levy hyppii ja menettää vetovoimansa aaltojen välissä.
Toinen on levyn etupään ”kärki”, jolla valmistajan mukaan vältetään useasti siimojen ristiinmeno käännöksissä. Tämä on pikkuplaanareiden tavallisin ongelma: käännöksessä sisäkaarteen siima hidastuu ja ulkokaarteen kiihtyy, ja siimat menevät ristiin. Muotoiltu etupää ohjaa plaanaria käännöksessä niin, että risteäminen on harvinaisempaa.
Kolmas on laukurin integrointi. JARPPAn takana on tappilaukuri, jonka ansiosta erillisiä stoppareita ei tarvita, ja laukurina on laadukas Scottyn valmistama plaanarin laukaisija. Valmistaja kertoo plaanaria testatun useamman vuoden ajan monen uistelijan toimesta, ja palaute on ollut erittäin positiivista — yksi käyttäjäkommentti kuvaa asian hyvin: ”Mikä nautinto kelata kalaa sisään kun plaanaria ei huomaa siimassa juuri ollenkaan.” JARPPA on paikallista tuotantoa ja valmistettu Mikkelissä, ja hinta on 35,00 €.
Tappilaukuri ja laukaisin — näin siima kiinnitetään
Laukaisin on se osa, joka pitää siimasta kiinni vedon aikana ja päästää irti kun kala ottaa. Sen säätö ratkaisee, toimiiko koko järjestelmä. Liian tiukka laukaisin ei päästä irti pienen kalan otolla, liian löysä laukeaa aallokossa itsestään.
Tappilaukuri 10 kpl on tapillinen siimanlaukaisija, joka on valmistajan kuvauksen mukaan esikuvaansa huomattavasti edullisempi ja mainio valinta esimerkiksi plaanariin tai etäpainoille. Paketissa on kymmenen kappaletta, ja hinta on 23,00 € — aiemmin 27,90 €. Kala-Kallen omassa toimituksessa jokaisessa laukaisimessa on uistinrengas valmiina, ja ne käydään yksitellen läpi laadun varmistamiseksi ennen toimitusta.
Kymmenen kappaleen paketti ei ole liioittelua. Laukaisin on kuluva osa: tappi kuluu, kumi vanhenee ja yksittäinen laukaisin katoaa veteen vuodessa useampi. Varastossa kannattaa olla aina ylimääräisiä, koska kesken vedon rikkoutunut laukaisin tarkoittaa, että yksi vapa on pois käytöstä lopun päivän. Kolmas vaihtoehto samaan tehtävään on Verkkohaka 75 mm. 4 kpl, jota valmistaja kuvaa narulukoksi pyydyskalastajille sekä vetouistelijoille plaanarin laukaisimeen: vetolujuus vähintään 40 kiloa, reiän halkaisija 4 millimetriä, pakkasen kestävä ja valmistettu Suomessa, hinta 5,90 €.
Näin otat pikkuplaanarin käyttöön ensimmäisellä vedolla
- Laske viehe veteen ja anna siimaa haluttu määrä ennen kuin kiinnität plaanarin. Plaanari kiinnitetään siimaan vieheen jälkeen, ei ennen.
- Kiinnitä plaanari siimaan laukaisimella ja tarkista, että levy on oikein päin — väärin päin kiinnitetty plaanari hakeutuu veneen alle, ei sivulle.
- Jätä Scottyn laukurin ja tappilaukurin väliin hieman löysää siimaa. Tämä on valmistajan oma ohje, ja ilman sitä pikkuplaanari ei toimi moitteettomasti.
- Päästä plaanari veteen ja anna siimaa hitaasti, kunnes plaanari on hakeutunut haluttuun etäisyyteen sivulle. Älä päästä siimaa vapaasti rullaten.
- Aseta vapa pitimeen niin, että kärki osoittaa sivulle plaanarin suuntaan. Tämä pitää siiman kulman oikeana ja vähentää laukaisimen turhaa laukeamista.
- Toista toiselle puolelle. Tarkista, että plaanarit ovat symmetrisesti eri puolilla ja että siimat eivät kosketa toisiaan.
- Aja suoraa linjaa ensimmäiset minuutit ja seuraa, pysyvätkö plaanarit paikoillaan. Vasta sen jälkeen aloita käännökset.
Vetonopeus kannattaa pitää aluksi tasaisena ja maltillisena. Pikkuplaanarin vetovoima syntyy nopeudesta, mutta liian kova nopeus nostaa ohuen levyn pintaan hyppimään, ja silloin se menettää sekä sivuttaisvoimansa että asentonsa. Oikea nopeus näkyy siitä, että plaanari kulkee tasaisesti ja jättää vakaan jäljen pintaan — epätasainen, nykivä kulku tarkoittaa joko liian kovaa nopeutta tai väärin asetettua laukaisinta.
Laukaisimen kireys kannattaa säätää kohdekalan mukaan. Jos kohteena on iso lohikala, laukaisin voi olla tiukemmalla, koska otto on voimakas eikä turha laukeaminen aallokossa haittaa. Pienempää kalaa tavoiteltaessa laukaisin säädetään löysemmälle, jolloin se laukeaa kevyemmästä otosta — hinta on se, että aallokko laukaisee sen välillä itsestään. Säätö on siis kompromissi, ja sen oikea kohta löytyy kokeilemalla sen päivän kelillä.
Käännökset ja siimojen ristiinmeno
Käännös on pikkuplaanarilla se hetki, jolloin asiat menevät pieleen. Syy on geometriassa: kun vene kääntyy, sisäkaarteen puoleinen plaanari hidastuu ja menettää vetovoimaa, kun ulkokaarteen puoleinen kiihtyy ja hakeutuu kauemmaksi. Jos käännös on jyrkkä, sisäpuolen plaanari painuu kohti veneen linjaa ja siimat menevät ristiin.
Ratkaisu on käännöksen loivuus. Mitä loivempi kaarre, sitä pienempi ero nopeuksissa — ja käytännössä plaanarilla ajettaessa käännökset tehdään selvästi loivemmin kuin ilman plaanareita. Toinen keino on nopeuden lisääminen juuri ennen käännöstä, jolloin sisäpuolen plaanarilla on enemmän vauhtia menetettävänä ennen kuin se menettää asentonsa.
JARPPAn levyn etupään kärki on tehty nimenomaan tähän tilanteeseen: valmistajan mukaan sillä vältetään useasti siimojen ristiinmeno käännöksissä. Tämä ei poista tarvetta loiville käännöksille, mutta se antaa anteeksi enemmän kuin suora etureuna. Jos siimat silti menevät ristiin, oikea toimintatapa on pysäyttää vene, nostaa toinen plaanari kokonaan pois ja selvittää siimat rauhassa — vedon jatkaminen ristissä olevilla siimoilla johtaa lähes aina menetettyyn vieheeseen.
Katso JARPPA pikkuplaanari — valmistettu Mikkelissä, 35,00 €
Kalan havaitseminen ja sisäänkelaus
Pikkuplaanarin paino ratkaisee sen, huomaako kalan. Tämä on JARPPAn 150 gramman keveyden varsinainen peruste: kevyt plaanari ei peitä pienen kalan tuntumaa, kun raskas peittää. Valmistajan keräämä käyttäjäpalaute sanoo saman asian suoraan: ”Pienetkin kalat huomaa helposti kun ne ovat ottaneet kiinni.”
Käytännössä otto näkyy kolmena merkkinä. Laukaisin laukeaa ja siima löystyy, vavan kärki suoristuu tai plaanari muuttaa asentoaan ja lähtee tulemaan kohti venettä. Näistä ensimmäinen on selkein, mutta pienellä kalalla se ei aina tapahdu — siksi vapojen kärkiä kannattaa seurata silmällä eikä luottaa pelkästään laukaisimeen.
Sisäänkelauksessa järjestys on tärkeä. Plaanari tulee siimassa kalan ja vavan välissä, joten se pitää irrottaa ennen kuin kala saadaan haaviin. Kelaa kala siihen pisteeseen, että plaanari on käden ulottuvilla, irrota plaanari siimasta ja laske se veneeseen, ja jatka sitten kelaamista normaalisti. Tätä varten plaanari ja laukaisin kannattaa valita niin, että irrotus onnistuu yhdellä kädellä — toisessa kädessä on vapa. Juuri tässä kohdassa ohut ja kevyt rakenne tuntuu eniten, ja juuri tästä se käyttäjäkommentti kelaamisen nautinnosta kertoo.
Pikkuplaanari ja laukaisimet vetouisteluun
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras pikkuplaanari aloittelijalle?
Kevyt ja ohutlevyinen malli on anteeksiantavin. JARPPA painaa 150 grammaa ja sen levy on 1 millimetriä, mikä tekee kulusta pehmeän aallokossa ja jättää pienenkin kalan tuntumaan. Se on myös valmistettu Mikkelissä.
Tarvitseeko pikkuplaanariin erillisiä stoppareita?
Ei. JARPPAn takana on tappilaukuri, jonka ansiosta erillisiä stoppareita ei tarvita. Laukurina on Scottyn valmistama plaanarin laukaisija.
Miksi pikkuplaanari ei toimi kunnolla?
Tavallisin syy on liian tiukka siima laukurien välissä. Valmistaja ohjeistaa jättämään Scottyn laukurin ja tappilaukurin väliin hieman löysää siimaa, jotta pikkuplaanari toimii moitteettomasti. Toinen tavallinen syy on liian kova vetonopeus.
Kuinka monta laukaisinta kannattaa varata?
Useampi kuin käytössä olevien vapojen määrä. Laukaisin on kuluva osa, ja kesken vedon rikkoutunut laukaisin jättää yhden vavan pois käytöstä. Kymmenen kappaleen paketti riittää yleensä koko kaudeksi.
Yhteenveto: kevyt levy, löysä siima ja loivat käännökset
Pikkuplaanari on tapa saada vetouisteluun leveyttä ilman plaanaritankoja ja isoa kalustoa. JARPPA pikkuplaanari painaa 150 grammaa, sen levy on 1 millimetriä paksu ja sen takana on tappilaukuri, joten erillisiä stoppareita ei tarvita — ja koska se on kevyt, pienenkin kalan otto tuntuu. Laukaisimia kannattaa varata useampi kuin vapoja: Tappilaukuri 10 kpl on 23,00 € ja Verkkohaka 75 mm 5,90 €, ja molemmat käyvät plaanarin laukaisimeksi. Kolme asiaa ratkaisevat toimivuuden: löysä siima laukurien välissä valmistajan ohjeen mukaan, maltillinen ja tasainen vetonopeus sekä loivat käännökset. JARPPA on paikallista tuotantoa Mikkelistä, ja Kala-Kallen myymälässä sen saa käteen ennen ostoa — levyn joustavuus kannattaa kokeilla sormilla, se kertoo rakenteesta enemmän kuin mikään kuva. Kireitä siimoja!