Sade yllättää retkellä lähes aina väärään aikaan — juuri kun leiri pitäisi pystyttää tai polku jatkuu vielä tuntikausia. Silloin ratkeaa, onko mukana oikea retkeilijän sadesuoja: poncho, kevyt sadeviitta vai kunnon kuoriasu. Kaikki kolme pitävät sinut kuivana periaatteessa, mutta käytännössä ne toimivat hyvin eri tavalla riippuen siitä, kävelläkkö raskasta rinkkaa selässä vai istutko paikallaan tulen ääressä. Kala-Kallen 30 vuoden kokemus retkeily- ja kalastusvarusteista näkyy siinä, että sama kysymys nousee esiin myymälässämme Mikkelissä joka syksy, kun asiakkaat suunnittelevat ruskaretkiä.
Retkeilijän sadesuoja — kolme perustyyppiä ja niiden erot
Poncho on löysä, usein hupullinen suojakangas, joka vedetään pään yli ja joka peittää sekä kävelijän että repun. Sen suurin etu on ilmanvaihto: koska poncho ei ole vartalonmyötäinen, ilma pääsee kiertämään alla, eikä hiki kerry samalla tavalla kuin tiiviissä takissa. Heikkoutena on tuuli — sivutuulessa poncho lepattaa, nostaa reunoja ja päästää vettä sisään juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Poncho sopii parhaiten tasaiseen, pystysuoraan sateeseen tyynellä säällä.
Sadeviitta on ponchoa kevyempi ja tiiviimpi versio, usein ilman erillistä reppusuojaa. Se mahtuu helposti taskuun tai rinkan sivutaskuun, minkä vuoksi se on suosittu hätävara päiväretkillä, joilla sadetta ei ole ennustettu mutta se on mahdollinen. Sadeviitta ei kuitenkaan yleensä kestä pitkäaikaista, kovaa sadetta yhtä hyvin kuin varsinainen kuoriasu, koska materiaali on ohuempaa ja saumat harvemmin teipattuja.
Kuoriasu — takki ja housut erikseen — on ainoa vaihtoehto, joka on suunniteltu kestämään useita tunteja jatkuvaa sadetta ja tuulta. Vartalonmyötäinen malli, säädettävät kalvosimet ja huppu sekä teipatut saumat pitävät veden ulkona myös kovassa säässä. Hintakin on tässä ryhmässä korkein, mutta kuoriasu on ainoa vaihtoehto, jolla voi luottavaisin mielin lähteä monipäiväiselle vaellukselle syksyn epävakaassa säässä.
Vesipatsaslukema kertoo, kuinka paljon vedenpainetta kangas kestää ennen kuin se alkaa vuotaa, ja se on hyödyllinen mittari, kun vertailee eri sadesuojia keskenään. Kevyt poncho tai sadeviitta jää usein muutamaan tuhanteen millimetriin, kun taas kunnollinen kuoriasu ylittää helposti 10 000 millimetriä. Käytännössä ero näkyy siinä, kuinka kauan suoja kestää istuvaa painetta, kuten rinkan hihnaa olkapäällä sateisella polulla.
Milloin poncho riittää ja milloin ei
Poncho toimii parhaiten lyhyellä, rauhallisella retkellä, jossa liikutaan hitaasti ja sää on suhteellisen tyyni. Marjastus- tai sienestysretkellä, jossa kuljetaan metsässä eikä avotunturissa, poncho suojaa hyvin ja pysyy viileänä, koska ilma vaihtuu vapaasti. Se on myös nopea pukea ylle yllättävän sadekuuron ajaksi ja riisua heti, kun sade lakkaa — tätä helppoutta moni arvostaa enemmän kuin täydellistä vedenpitävyyttä.
Ongelmat alkavat, kun tuulee tai kun kuljetaan avoimessa maastossa, kuten tunturissa tai vesistön äärellä. Poncho toimii tuulessa kuin purje: se nostaa reunoja, paljastaa sivut ja voi jopa temmata otteesta kovalla puuskalla. Myös pensaikossa tai tiheässä metsässä poncho tarttuu helposti oksiin, koska se on löysä ja ulottuu leveälle. Näissä tilanteissa vartalonmyötäinen sadeviitta tai kuoriasu on selvästi käytännöllisempi valinta.
Yksi poncho-käytön etu kannattaa mainita erikseen: se suojaa myös repun, jos poncho on riittävän suuri ulottumaan sen ylle. Tämä säästää erillisen reppusuojan hankinnalta lyhyillä retkillä, mutta pitkällä vaelluksella erillinen reppusuoja tai vedenpitävät pakkauspussit repun sisällä ovat luotettavampi ratkaisu, koska ne eivät riipu siitä, miten poncho sattuu asettumaan tuulessa.
Kannattaa myös huomioida, että poncho on nopein tapa suojautua äkilliseltä kuurolta, koska sen saa päälle muutamassa sekunnissa ilman, että rinkkaa tarvitsee riisua. Tämä tekee siitä hyvän lisävarusteen myös silloin, kun varsinainen sadesuoja on kuoriasu — poncho voi toimia ylimääräisenä kerroksena esimerkiksi taukojen ajaksi, kun istut paikallaan ja kylmä pääsee iholle nopeammin kuin liikkuessa.
Kuoriasu pitkälle retkelle ja jatkuvaan sateeseen
Monipäiväisellä vaelluksella tai retkellä, jolla sää voi vaihtua nopeasti, kuoriasu on ainoa suoja, johon kannattaa luottaa. Erillinen takki ja housut mahdollistavat sen, että voit käyttää vain takkia kevyessä kuurossa ja pukea housut ylle vasta, kun sade muuttuu jatkuvaksi tai lämpötila laskee. Tämä joustavuus on tärkeä, koska pitkällä retkellä sää muuttuu useita kertoja päivän aikana, eikä poncho tai sadeviitta anna samaa säätömahdollisuutta.
Hengittävyys on kuoriasussa ratkaiseva ominaisuus, jota moni aliarvioi. Täysin hengittämätön, halpa sadeasu pitää veden ulkona mutta hien sisällä, jolloin retkeilijä on lopulta yhtä märkä kuin ilman suojaa — eron on vain se, onko kosteus ulkoa vai sisältä. Hengittävä kalvo tai laminaatti päästää vesihöyryn läpi mutta estää nestemäisen veden, mikä pitää kerraston käyttökelpoisena myös raskaan nousun tai kantamisen aikana.
Kuoriasun huppu, kalvosimet ja helma kannattaa tarkistaa ennen ostoa. Säädettävä huppu, joka kääntyy pään mukana eikä rajoita näkökenttää, on tärkeä erityisesti tuulisella säällä. Kalvosimien tarranauhat estävät veden valumisen hihansuusta käsivarteen, ja säädettävä helma estää tuulen puhaltamasta takin alle. Nämä yksityiskohdat erottavat toimivan kuoriasun sellaisesta, joka näyttää hyvältä mutta pettää ensimmäisessä kunnon syyssateessa.
Kainaloiden alle sijoitetut tuuletusvetoketjut ovat toinen yksityiskohta, joka kannattaa tarkistaa vaativampaa käyttöä varten. Kun nousu käy raskaaksi, tuuletusaukot päästävät ylimääräisen lämmön ja kosteuden ulos ilman, että koko takkia tarvitsee avata — näin kuoriasu pysyy vedenpitävänä mutta ei muutu saunaksi selän alla.
Näin valitset oman sadesuojan retken luonteen mukaan
Valinta kannattaa tehdä retken keston, rasituksen ja maaston perusteella, ei pelkän hinnan mukaan. Lyhyt, kevyt päiväretki rauhallisessa maastossa puoltaa ponchoa tai sadeviittaa: kevyt, halpa ja riittävän toimiva satunnaiseen kuuroon. Pidempi retki, jossa kannat täyttä rinkkaa ja liikut vaihtelevassa maastossa, vaatii kuoriasun, koska poncho ei kestä jatkuvaa rasitusta ja tuulta luotettavasti.
Kannattaa myös miettiä, kuinka paljon liikut aktiivisesti retken aikana. Jos rasitus on suurta — nouset ylämäkeä täydellä kuormalla — hengittävyys nousee tärkeämmäksi kuin ehdoton vedenpitävyys, koska sisäinen kosteus on suurempi ongelma kuin ulkoinen sade. Jos taas vietät suuren osan ajasta paikallaan, esimerkiksi kalastaen rannalla, täysin vedenpitävä ja tuulenpitävä kuoriasu on parempi, vaikka hengittävyys olisikin heikompi.
Budjetti on tietysti todellinen tekijä. Sadeviitta tai kevyt sadeasu maksaa murto-osan kunnon kuoriasusta, ja aloittelevalle retkeilijälle se voi olla järkevä ensimmäinen hankinta. Kokeneempi vaeltaja, joka lähtee toistuvasti monipäiväisille reissuille, hyötyy pidemmällä tähtäimellä laadukkaasta kuoriasusta, joka kestää vuosia ja toimii luotettavasti myös silloin, kun sää yllättää pahasti.
Retken sesonki kannattaa myös ottaa huomioon. Syksyn ruskaretkillä sää vaihtelee saman päivän aikana räntäsateesta aurinkoon, jolloin monikäyttöinen kuoriasu on turvallisin valinta. Kesäisellä päiväretkellä, jolla sadetta ei ole ennustettu, kevyt varasuoja repun pohjalla riittää useimmiten hyvin.
Sadeasut ja kuoritakit retkeilijälle Kala-Kallelta
Kala-Kallen valikoimasta löytyy vaihtoehtoja jokaiseen tilanteeseen. Nortrek Safari Sadeasu on edullinen ja kevyt perusratkaisu, joka sopii hyvin päiväretkille ja hätävaraksi rinkan pohjalle. Vaativampaan käyttöön valikoimasta löytyy useita kuoritakkeja, jotka kestävät jatkuvaa sadetta ja tuulta pidemmälläkin vaelluksella.
Koko sadesuoja- ja kuoritakkivalikoiman löydät osastolta Retkeily. Myymälässämme Mikkelissä voit sovittaa eri malleja ja arvioida, kuinka paljon liikkumavaraa tarvitset rinkan tai kerrastojen alla.
Katso koko retkeilyvalikoima ›
Sadesuojan hoito ja käyttöikä
Vedenpitävät ja hengittävät kalvot menettävät tehoaan ajan myötä, jos niitä ei hoideta oikein. Yleisin virhe on pesu tavallisella pyykinpesuaineella, joka jättää kankaaseen jäämiä ja tukkii hengittävän kalvon huokoset. Kuoriasu kannattaa pestä teknisille tuotteille tarkoitetulla pesuaineella ja huuhdella huolellisesti, jotta kalvo toimii jatkossakin.
Pinnoitteen kestomääritys eli DWR-käsittely (Durable Water Repellent) kuluu käytössä, jolloin kangas alkaa ”kastua” pinnaltaan, vaikka itse kalvo pitäisi silti vettä. Tämä ei tarkoita, että takki on rikki — pinnoite kannattaa vain uusia lämpökäsittelyllä tai erillisellä kyllästysaineella muutaman käyttökauden välein. Kuivauskoneen matala lämpö auttaa usein palauttamaan pinnoitteen tehon tilapäisesti, jos hoito-ohje sen sallii.
Poncho ja kevyt sadeviitta ovat huoltovapaampia, mutta niidenkin repeämät kannattaa paikata heti teippauksella tai paikkaussetillä, ennen kuin pieni reikä kasvaa käytössä isommaksi. Kaikki sadesuojat kannattaa säilyttää kuivina ja puhtaina, sillä kosteana pakattuna materiaali voi homehtua tai haista pitkän varastoinnin jälkeen.
Vetoketjut kannattaa myös huoltaa säännöllisesti kevyellä silikonivahalla, koska hiekka ja lika hankaavat vetoketjun hampaita ja voivat lopulta estää sen sulkeutumisen kokonaan kesken retken. Tämä on pieni huoltotoimi, joka usein unohtuu mutta joka pidentää kuoriasun käyttöikää merkittävästi.
Yleisimmät virheet sadesuojan valinnassa ja käytössä
Ensimmäinen virhe on ostaa halvin mahdollinen sadeasu vaativaan retkeen ja pettyä, kun se ei kestä tuulista syyssadetta. Toinen virhe on käyttää täysin hengittämätöntä sadeasua raskaassa rasituksessa: retkeilijä hikoilee märäksi sisältä, vaikka ulkopuoli pysyisi kuivana, ja lopputulos tuntuu yhtä kylmältä ja epämiellyttävältä.
Kolmas virhe on unohtaa housut ja hankkia vain takki. Sateessa käveltäessä jalat kastuvat lopulta yhtä lailla kuin ylävartalo, ja märät housut kylmenevät nopeasti varsinkin tauolla. Neljäs virhe on liian tiukka koko: sadesuojan alla on yleensä useampi kerros vaatteita, joten sadeasu kannattaa valita hieman väljemmäksi kuin muut takit.
Viides virhe on jättää huppu tai kalvosimet säätämättä ennen retkeä. Löysä huppu rajoittaa näkyvyyttä tuulessa, ja auki jääneet kalvosimet päästävät vettä hihansuusta sisään koko retken ajan ilman, että sitä huomaa ennen kuin käsivarsi on jo märkä.
Kuudes virhe on jättää sadesuoja kotiin, kun ennuste lupaa poutaa. Sää muuttuu Suomessa nopeasti, ja kevyt, taskuun mahtuva sadeviitta painaa reppua niin vähän, ettei sitä kannata jättää pois edes silloin, kun sadetta ei ole luvattu.
Usein kysytyt kysymykset
Onko poncho vai sadeviitta parempi retkelle?
Poncho tuulettaa paremmin ja suojaa myös repun, mutta toimii huonosti tuulisella säällä. Sadeviitta on kevyempi ja vartalonmyötäisempi hätävara, joka sopii lyhyille päiväretkille satunnaisen kuuron varalle.
Kestääkö kevyt sadeasu monipäiväisen vaelluksen?
Kevyt sadeasu voi kestää lyhyempiä sadejaksoja, mutta jatkuvaan, useiden päivien sateeseen ja kovaan rasitukseen kannattaa valita varsinainen hengittävä kuoriasu, joka on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön.
Miten sadeasun hengittävyys vaikuttaa käytössä?
Hengittävä kalvo päästää vesihöyryn eli hien ulos mutta estää sadeveden pääsyn sisään. Ilman hengittävyyttä retkeilijä hikoilee kerraston sisällä märäksi raskaassa rasituksessa, vaikka ulkopuoli pysyisikin kuivana.
Miten sadeasua kannattaa huoltaa?
Pese teknisille vaatteille tarkoitetulla pesuaineella tavallisen pesuaineen sijaan ja anna DWR-pinnoitteen uusiutua lämpökäsittelyllä tai kyllästysaineella muutaman käyttökauden välein, jotta vedenhylkivyys säilyy.
Yhteenveto: valitse sadesuoja retken, ei sään mukaan
Retkeilijän sadesuoja kannattaa valita sen mukaan, millainen retki on edessä, ei sen mukaan, mikä sattuu olemaan halvin vaihtoehto kaupan hyllyllä. Poncho sopii rauhalliseen, lyhyeen retkeen tyynellä säällä, sadeviitta toimii kevyenä hätävarana, ja kuoriasu on ainoa luotettava valinta pitkälle vaellukselle ja jatkuvaan sateeseen. Kun suoja vastaa retken rasitusta ja kestoa, sade ei enää pilaa reissua.
Kannattaa myös muistaa, että hyvä sadesuoja on osa kokonaista kerrospukeutumista, ei erillinen varuste. Merinovillainen aluskerros pitää sinut lämpimänä myös kostean sadeasun alla, ja yhdessä nämä kaksi ratkaisua kantavat pitkälle syksyn epävakaassa säässä.
Jos olet epävarma, kannattaa aloittaa kevyestä ja edullisesta ratkaisusta ja päivittää kuoriasuun sitten, kun retket pitenevät tai muuttuvat vaativammiksi. Moni kokenut retkeilijä kantaa silti aina taskussa myös kevyttä varasadeviittaa, vaikka päällä olisikin jo kunnon kuoriasu — kaksinkertainen suoja ei ole koskaan haitaksi, kun sää kääntyy huonoksi kesken retken.
Mukavia retkiä!