”Miksi jalkani ovat märät, vaikka en ole astunut yhteenkään lammikkoon?” Tämä on yksi tavallisimmista kysymyksistä, joita kuulemme kumisaapasta käyttäviltä asiakkailta myymälässä Mikkelissä. Vastaus löytyy lähes aina sukasta, ei saappaasta. Merinovillasukat kumisaappaisiin ovat ratkaisu ongelmaan, joka vaivaa käytännössä jokaista kumisaapasta käyttävää kalastajaa ja retkeilijää: jalka hikoilee, eikä kosteudella ole mitään reittiä ulos.
Miksi jalat hikoavat kumisaappaassa
Kumi on materiaalina tiivis molempiin suuntiin. Se ei päästä vettä sisään — siksi saapas ostettiin — mutta se ei päästä vesihöyryä ulostakaan. Jalkaterä tuottaa hikeä jatkuvasti, myös silloin kun olo ei tunnu kuumalta, ja tavallisessa kengässä tämä kosteus haihtuu päällisen läpi ilmaan. Kumisaappaassa tuota reittiä ei ole. Kosteus tiivistyy saappaan sisäpintaan, valuu takaisin sukkaan ja tekee jalasta päivän mittaan yhtä märän kuin jos olisi kahlattu.
Ilmiö korostuu paikallaan seistessä. Laiturilla verkkoja selvittäessä, rannassa vapaa katsoessa tai venettä huoltaessa jalka ei liiku, joten saappaan sisällä oleva ilma ei vaihdu lainkaan. Kävellessä saapas toimii kuin pieni palje ja työntää osan kosteasta ilmasta ulos varren yläreunasta joka askeleella — seisoessa tämä pumppaus loppuu kokonaan, ja kosteus kertyy selvästi nopeammin.
Ongelma on sama kesällä ja talvella, vaikka syy tuntuu erilaiselta. Kesällä hiki nousee lämmöstä. Talvella saapas eristää niin hyvin ulkoilmaa vasten, että jalan oma lämpö riittää nostamaan hien, vaikka ulkona olisi kymmenen astetta pakkasta. Kumi ei erottele vuodenaikoja, se vain sulkee kaiken sisäänsä. Talvella tilanne on jopa pahempi: märkä sukka menettää eristyskykynsä, ja kylmä kumi vetää lämpöä pohjan läpi koko ajan.
Pakkasella ilmiö on myös näkyvä. Kun saappaan ulkopinta on pakkasen puolella ja sisäpuoli lähellä kehon lämpöä, kosteus tiivistyy vedeksi suoraan kumin sisäpintaan. Riisu saapas kylmänä päivänä ja käännä se ylösalaisin — sisältä tulee usein kirjaimellisesti vesipisaroita, vaikka koko päivä olisi kuljettu kuivaa maata pitkin. Juuri tämä vesi imeytyy sukkaan takaisin, ja se on syy siihen, miksi ongelma tuntuu pahenevan illansuussa.
Merinovilla vai puuvilla ja synteetti — mikä oikeasti toimii kumin sisällä
Koska saapasta ei voi tehdä hengittäväksi, ainoa muuttuja on se, mitä saappaan ja ihon väliin laitetaan. Puuvillasukka on huonoin vaihtoehto. Puuvillakuitu imee kosteutta itseensä, turpoaa ja luovuttaa sen takaisin hyvin hitaasti, joten sukka on läpimärkä tunnissa ja pysyy sellaisena. Märkä puuvilla johtaa lämpöä ihosta pois moninkertaisesti kuivaan verrattuna, mikä tekee siitä talvella suorastaan vaarallisen valinnan pitkälle päivälle.
Synteettinen sukka siirtää kosteutta pintaa pitkin ja kuivuu nopeasti — mutta kumisaappaassa tämä etu katoaa, koska kosteudella ei ole minne haihtua. Sukka siirtää veden saappaan sisäpintaan, josta se palaa takaisin. Lisäksi synteettinen kuitu haisee nopeasti, ja kumisaappaan suljetussa tilassa haju kehittyy yhdessä päivässä.
| Materiaali | Kosteudenhallinta kumisaappaassa | Eristys kosteana | Hajunhallinta |
|---|---|---|---|
| Puuvilla | Heikko — imee kosteutta muttei siirrä sitä pois iholta | Heikko, menettää lähes kokonaan | Heikko |
| Synteettinen kuitu | Kohtalainen — siirtää kosteutta, mutta sille ei ole poistumisreittiä | Heikko, vesi syrjäyttää ilman | Heikko, haisee nopeasti |
| Merinovilla | Hyvä — sitoo kosteuden kuituun ja tuntuu kuivalta | Hyvä, kihara kuitu pitää ilmataskut auki | Hyvä, kestää useamman käyttökerran |
Merinovillasukat kumisaappaisiin — villaprosentti, paksuus ja varren korkeus
Kaikki merinosukat eivät toimi kumisaappaassa yhtä hyvin. Kolme asiaa ratkaisee, ja ne kannattaa tarkistaa jo ostotilanteessa.
Villaprosentti. Loppuosa langasta on yleensä polyamidia ja hieman elastaania, jotka tuovat kestävyyttä ja pitävät sukan paikallaan. Mitä korkeampi villaosuus, sitä paremmin sukka hallitsee kosteutta pitkässä käytössä. Kumisaappaaseen 60 % on toimiva yleistaso päivittäiseen käyttöön — esimerkiksi Cross Adventure 60 % merinovillasukka on juuri tätä luokkaa. Kylmiin ja pitkiin päiviin kannattaa nostaa 80 prosenttiin.
Paksuus. Kumisaapas on useimmiten muodoltaan väljä eikä myötäile jalkaa, joten se antaa tilaa paksummallekin sukalle. Paksu neulos tekee kaksi asiaa kerralla: se eristää kylmää kumia vasten ja pehmentää saappaan sisäpintaa, jolloin hankaus vähenee. Hankaus on yllättävän iso hikoilun aiheuttaja, koska iho reagoi kitkaan hikoilemalla juuri siinä kohdassa, missä rakkokin syntyy.
Varren korkeus. Kumisaapas nousee usein polven alle asti. Lyhyt nilkkasukka jättää suuren osan säärestä paljaaksi kumia vasten, jolloin puoli jalkaa on villan hoidossa ja toinen puoli hikoaa suoraan saappaan sisäpintaa vasten. Pitkävartinen sukka toimii tasaisemmin koko matkalla ja estää myös housunlahjetta hiertämästä pohjetta saappaan yläreunassa.
Koko kannattaa valita sukan ehdoilla
Kumisaappaissa ei yleensä ole puolinumeroita, joten koko on joko sopiva tai väärä. Jos käytät paksua lämpösukkaa, valitse saapas numeroa isommaksi kuin kenkäkokosi — täsmälleen oikean kokoinen saapas muuttuu paksun sukan kanssa liian tiukaksi, ja tiukka saapas on kylmä saapas riippumatta siitä, kuinka hyvä sukka on. Väljyys ei kuitenkaan saa olla sitä luokkaa, että kantapää nousee kävellessä: se hiertää rakon pohjeluun alle muutamassa kilometrissä. Hyvä mitta on, että varpaat liikkuvat vapaasti mutta kantapää pysyy paikallaan, kun nostat jalkaa. Sovita saapas iltapäivällä, jolloin jalka on hieman turvonnut — aamulla sovitettu saapas tuntuu illalla puolta numeroa pienemmältä.
Vuoreton kumisaapas vai eristetty talvisaapas — miten sukka muuttuu
Kumisaapas ei ole yksi tuote. Tavallinen vuoreton kumisaapas on pelkkää kumia: se pitää veden ulkona mutta ei lämmitä lainkaan, ja pohjan läpi karkaa lämpöä koko ajan. Tällaiseen tarvitaan paksu merinosukka, joka hoitaa sekä eristyksen että kosteuden jalan ja kylmän kumin välissä. Ilman sitä jalka on kylmä jo muutamassa asteessa lämpimän puolella.
Eristetty talvisaapas, jossa on neopreenivuori tai irrotettava huopasisus, lämmittää jo itsessään. Siihen liian paksu sukka tekee olon tukkoiseksi ja lisää hikoilua, koska lämpötila saappaan sisällä nousee liikaa. Silloin ohuempi, noin 50-prosenttinen merinosukka toimii usein paremmin kuin paksuin malli. Irrotettava huopavuori kannattaa myös vetää illalla ulos kuivumaan erikseen — se kuivuu yön aikana, saapas ei.
Rajatapaus on kalastajan puolipitkä kumisaapas, jota käytetään sekä veneessä että rannalla. Veneessä jalka on paikallaan ja kylmässä, rannassa liikkeessä ja lämpimämpi, joten yksi sukkapaksuus ei palvele molempia. Käytännössä toimivin ratkaisu on ohuempi sukka jalkaan ja paksumpi pari veneen kuivassa laatikossa, jolloin vaihto onnistuu siinä vaiheessa, kun ollaan siirrytty ankkuriin tai saaliin perkuuseen.
Sama logiikka koskee leveyttä. Kapea, jalkaa myötäilevä saapas vaatii ohuemman sukan, jotta verenkierto ei häiriinny; väljä malli sallii paksun. Yksinkertainen testi on sovittaa saapas se sukka jalassa, jota oikeasti aiot käyttää: jos varpaita ei pysty heiluttamaan, sukka on liian paksu tähän saappaaseen, ja lopputulos on kylmempi kuin ohuemmalla parilla.
Näin pidät jalat kuivina koko päivän
Sukkavalinta hoitaa suurimman osan, mutta muutama tapa päivän aikana ratkaisee loput — erityisesti silloin, kun saappaat ovat jalassa aamusta iltaan.
- Aloita kuivalla sukalla ja kuivalla saappaalla. Edellisen päivän kosteus siirtyy puhtaaseen sukkaan jo ensimmäisen puolen tunnin aikana, jolloin koko kierre alkaa alusta.
- Pakkaa varapari repun sisätaskuun muovipussiin. Sukanvaihto keskellä päivää on nopein yksittäinen tapa saada mukavuus takaisin, eikä se maksa kuin minuutin.
- Vaihda sukat heti, kun jalka alkaa tuntua viileältä. Viileys ennen kylmyyttä on merkki siitä, että sukka on kastunut hiestä eikä enää eristä — tässä vaiheessa vaihto toimii, myöhemmin jalan lämmittäminen kestää tunnin.
- Riisu saapas aina, kun on pidempi tauko. Viisi minuuttia sukka ilmassa siirtää yllättävän paljon kosteutta pois, ja samalla saappaan sisäpinta ehtii kuivahtaa.
- Älä laita jalkaan puolikuivaa sukkaa. Se tuntuu lämpimältä hetken, mutta kosteudensidontakyky on jo osin käytetty, joten se kastuu läpi selvästi nopeammin kuin kuiva pari.
Jos jalka hikoilee poikkeuksellisen paljon sukasta riippumatta, kokeile vaihtaa saappaan sisäpohjallinen hengittävämpään. Vakiopohjallinen on usein umpinaista vaahtomuovia, joka imee kosteutta eikä luovuta sitä, ja se on jalkapohjaa vasten koko päivän.
Sukan ja saappaan huolto — pesu, kuivatus ja tuuletus
Kumisaapaskäyttö rasittaa sukkaa enemmän kuin tavallinen kenkä, koska sukka on käytännössä märkä joka kerta. Pese merinosukat viileällä villaohjelmalla villapesuaineella ja jätä huuhteluaine pois: se jättää kuidun pinnalle kalvon, joka estää nimenomaan kosteuden siirtymisen. Tavallisen pyykinpesuaineen entsyymit hajottavat villakuitua pesu pesulta. Kumisaapaskäytössä pesu jokaisen pidemmän käyttökerran jälkeen on perusteltua, vaikka merinovilla kestäisi muuten useamman käytön.
Kuivaa sukat tasossa levitettyinä. Märkä villa venyy roikkuessa oman painonsa alla, ja kuivausrumpu tai lämpöpatteri huovuttaa kuidun tiiviiksi ja pysyvästi pienemmäksi. Tämä on yleisin syy siihen, että ”hyvä” merinosukka on yhtäkkiä numeron pienempi ja tuntuu kovalta.
Mökillä tai teltalla kuivatus on oma taitolajinsa. Nopein tapa on puristaa sukka ensin kuivaan pyyhkeeseen käärittynä — pelkkä puristus poistaa selvästi enemmän vettä kuin roikottaminen — ja ripustaa se vasta sitten mahdollisimman ylös, missä ilma on lämpimintä. Älä laita villasukkaa kiukaan tai kamiinan päälle: villa kärähtää kiinni jo ennen kuin se tuntuu kuumalta kädessä, eikä palanutta kohtaa saa takaisin.
Saappaan huolto on yhtä tärkeää kuin sukan. Käännä saappaat käytön jälkeen ylösalaisin tai käytä saapaskuivainta, ja säilytä ne avoimessa, tuulettuvassa tilassa — ei suljetussa kaapissa eikä autotallin nurkassa muovipussissa. Irrotettavat vuoret ja pohjalliset ulos joka kerta. Kostea saapas ei kuivu itsestään yhdessä yössä, koska kumi estää haihtumisen ulospäin: ainoa reitti on varren suu. Talvivarastointiin saappaat kannattaa jättää pystyyn tai varsituella, sillä taitteeseen jäävä kumi halkeaa pakkasessa ensimmäisenä.
Merinovillasukat kumisaappaisiin — kolme toimivaa paksuutta
Alla vaihtoehdot lyhyistä pihakeikoista koko päivän laiturihommiin. Kaikki ovat varastossa.
Samalla kannattaa katsoa muutkin kerrastukseen sopivat tuotteet ajankohtaisista merinovilla-tarjouksista.
Katso merinovilla-tarjoukset ›
Usein kysytyt kysymykset
Auttaako paksumpi sukka aina hikoiluun?
Ei suoraan. Paksuus vaikuttaa lämpöön ja pehmusteeseen, ei siihen, kuinka hyvin kosteus siirtyy pois iholta — siihen vaikuttaa materiaali. Liian paksu sukka väärän kokoisessa saappaassa voi jopa pahentaa tilannetta, jos se puristaa ja estää ilman liikkumisen kokonaan.
Voiko kumisaappaassa käyttää kahta sukkaa päällekkäin?
Voi, jos saappaassa on tilaa eikä kerrostus purista. Ohut merinosukka ihoa vasten ja paksumpi villasukka päälle toimii hyvin. Jos saapas on tiukka, yksi sopivan paksuinen sukka on parempi: puristus vie enemmän lämpöä kuin toinen kerros tuo.
Kuinka usein merinovillasukat pitää pestä?
Merinovilla kestää useamman käyttökerran ilman pesua, mutta kumisaapaskäytössä hikoilu on voimakasta, joten pesu pidemmän käyttöpäivän jälkeen on suositeltavaa. Näin sukka säilyttää kosteudenhallintakykynsä eikä ala haista. Viileä villaohjelma ilman huuhteluainetta riittää.
Miksi jalka haisee kumisaappaassa, vaikka sukka on merinovillaa?
Haju tulee silloin yleensä saappaasta, ei sukasta. Kumin sisäpinta ja pohjallinen pysyvät kosteina, ja bakteerit viihtyvät siellä. Tuuleta saapas ylösalaisin joka käytön jälkeen, ota pohjallinen ja mahdollinen vuori ulos kuivumaan, ja säilytä saapas avoimessa tilassa.
Yhteenveto
Kumisaapasta ei saa hengittäväksi, joten kaikki ratkaistaan sukalla ja rutiineilla: merinovillaa riittävällä prosentilla, varsi polveen asti, väljyyttä varpaille, varapari mukaan ja saappaat tuulettumaan joka käytön jälkeen. Kuivat jalat eivät ole sattumaa, ja muutaman euron sukkapari maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisellä reissulla. Mukavia retkiä!